Voiko probiootti helpottaa stressiä? Uutta tutkimusnäyttöä suolisto–aivo-akselilta

Stressi on arkipäivää monille nuorille aikuisille. Tuore satunnaistettu tutkimus viittaa siihen, että tietyllä probioottikannalla saattaa olla yhteys koetun stressin lievittymiseen – vaikka ruoansulatus toimisi täysin normaalisti. Vaikutus näyttää tutkimuksen mukaan olevan voimakkaampi miehillä kuin naisilla.

Stressi on monelle arkea – erityisesti nuorille aikuisille, joiden elämässä yhdistyvät opiskelu, työelämän paineet, taloudellinen epävarmuus ja jatkuva informaatiotulva. Samalla kiinnostus stressinhallinnan keinoihin on kasvanut, ja yhä useammin esiin nousee kysymys suoliston ja aivojen välisestä yhteydestä.

Suolisto–aivo-akselista on viime vuosina tullut keskeinen tutkimuskohde, kun on pyritty ymmärtämään stressin, mielialan ja kehon fysiologisten järjestelmien vuorovaikutusta kokonaisuutena.

Näin tutkimus tehtiin

Tutkimuksessa selvitettiin, voiko Lactobacillus rhamnosus GG -probiootti vaikuttaa koettuun stressiin terveillä mutta kohonnutta stressiä kokevilla nuorilla aikuisilla. Osallistujat jaettiin kahteen ryhmään: toinen käytti probioottia päivittäin 30 päivän ajan, toinen toimi kontrolliryhmänä ilman interventiota.

Stressiä mitattiin validoidulla Perceived Stress Scale (PSS) -kyselyllä. Lisäksi seurattiin suolen toimintaa.

Probiootti ja koettu stressi – mitä havaittiin?

Tutkimuksen keskeinen havainto oli, että probioottia käyttäneiden koettu stressi väheni merkittävästi enemmän kuin kontrolliryhmässä. Ero oli tilastollisesti merkitsevä erityisesti miehillä, joilla stressipisteiden lasku oli selvästi suurempaa.

Naisilla vastaavaa merkitsevää eroa ei havaittu, vaikka suunta oli samankaltainen.

Ryhmien välillä ei havaittu eroja suolentoiminnassa. Tämä ei ole yllättävää, sillä osallistujien ruoansulatus oli jo lähtötilanteessa pääosin normaalia, eikä tutkimus ollut suunniteltu havaitsemaan pieniä tai lyhytaikaisia muutoksia suoliston toiminnassa.

Tulos viittaa siihen, että probiootin mahdollinen vaikutus stressiin ei edellytä näkyviä muutoksia suolentoiminnassa.

Miksi stressi väheni myös kontrolliryhmässä?

Stressi lievittyi jonkin verran myös niillä, jotka eivät käyttäneet probioottia. Tutkijat esittävät useita mahdollisia selityksiä: opintojen kuormituksen luonnollinen vaihtelu lukuvuoden aikana, tutkimukseen osallistumisen itsessään lisäämä tietoisuus omasta hyvinvoinnista sekä odotus- tai placebo-vaikutus.

Tästä huolimatta analyysit osoittivat, että probiootin käyttö ennusti itsenäisesti matalampaa stressitasoa intervention jälkeen, kun lähtötason stressi ja muut keskeiset tekijät huomioitiin.

Sukupuoliero – sattumaa vai biologiaa?

Se, että vaikutus oli selkeämpi miehillä, herättää kiinnostavia kysymyksiä. Tutkimuskirjallisuudessa on viitteitä siitä, että suolistomikrobisto, hormonitoiminta ja stressijärjestelmät voivat toimia eri tavoin naisilla ja miehillä.

Tutkijat korostavatkin, että sukupuolten välisiä eroja tulisi tarkastella jatkossa suunnitelluissa, suuremmissa tutkimuksissa.

Mitä tutkimus osoittaa – ja mitä ei?

Tutkimus ei osoita, että probiootti olisi ratkaisu stressiin tai että se korvaisi unta, palautumista, liikuntaa tai muita elämäntapatekijöitä. Se antaa kuitenkin viitteitä siitä, että tietyllä probioottikannalla voi olla yhteys koetun stressin lievittymiseen henkilöillä, joilla stressitaso on koholla.

Tulokset tukevat käsitystä siitä, että suolisto–aivo-akselilla on rooli psyykkisen kuormituksen säätelyssä, vaikka vaikutus ei näkyisi suolentoiminnassa.

Tutkijat korostavat, että havainnot perustuvat rajattuun aineistoon ja kaipaavat vahvistusta pidempikestoisissa ja lumekontrolloiduissa tutkimuksissa.

Lähde: 

Frontiers in Nutrition Julkaistu: 6.1.2026 doi: 10.3389/fnut.2025.1717047