Kohta ne iskevät, syksyn flunssat ja tulehduskierteet. Voisiko sitä kurjuutta mitenkään estää?
Kesä antaa mahdollisuuden vahvistaa vastustuskykyä ja varautua syksyn ja talven haasteisiin. On aurinkoa, liikuntaa, lepoa, saunomista, yhdessäoloa, juhlia, matkoja, tuoreita kasviksia ja marjoja, iloa ja nautintoa – jokainen näistä omalla tavallaan lujittaa immuniteettia ja resilienssiä taudinaiheuttajia ja pimeyttä vastaan. Kesän iloista nauttiessa ei tarvita tietoista tähtäystä parempaan immuniteettiin, vaan suorituspaineista vapaat lomapäivät toimivat sellaisenaan.
Jos syksyn alkaessa ei ole voimautunut olo, jotain meni ehkä pieleen. Liikuntaan olisi ollut mahdollisuuksia, mutta jäivät käyttämättä. Tapaamisiin, juhliin ja arkeenkin liittyi alkoholia enemmän kuin maksa sieti. Kun talven kiireessä kasvikset unohtuivat, niin kävi kesälläkin. Jäätelö muuttui jälkiruoasta pääruoaksi. Talven kasvattama vyötärönympärys laajeni kesälläkin. Jotain näistä tai ehkä kaikkia.
Olipa kesä millainen tahansa, syksyn alkaessa voisi miettiä miten vahvistaa omaa immuniteettia. Flunssavirukset valtaavat maan jokasyksyiseen tapaan, sitä emme voi estää. Koronaviruksetkin ovat edelleen kanssamme eikä siltä tosiasialta pidä sulkea silmiä. Onko lintuinfluenssa uusi uhka ihmisellekin, se tullaan näkemään, mutta sitäkin ja kaikkia sairauksia vastustamme pitämällä kehon ja mielen terveydestä huolta. Samat elämäntapatekijät auttavat suojautumaan niin mikrobi-infektioilta kuin kansantaudeilta.
Perimäkin vaikuttaa immuniteettiin ja sitä ei voi muuttaa, mutta geenien ilmenemiseen voi vaikuttaa elämäntavoilla. Ravinnolla on suuri merkitys, sen vitamiineilla, mineraaleilla, antioksidanteilla, aminohapoilla, rasvahapoilla, fytokemikaaleilla ja kuiduilla, ja määrällä. Kehoon ylimäärin kertyvä rasva heikentää infektioista selviytymistä, se nähtiin korona-aikana tehohoitopotilailla.
Ravinto, suolisto ja immuniteetti
Vastustuskyvyn kannalta erityisen merkittävä ravinnon vaikutuskohde on suolisto. Ravitsemuksen kokonaisuus vaikuttaa siihen, miten suoli toimii, millaisessa kunnossa ovat suolen limakalvot, millaiset bakteerit suolessa viihtyvät, miten ruoka-aineet sulavat ja ravintoaineet imeytyvät, miten suoliston puolustusmekanismit toimivat. Mitä vahvempi ruoansulatuskanava, sitä vahvempi immuniteetti.
Infektioherkkyyden taustalla voi olla heikosti toimiva, ummettunut tai ripuloiva suoli ja dysbioosi eli vääristynyt suolistomikrobisto. Tilanteeseen auttaa tehokkaasti hyvä ruokavalio, jossa keskeisiä, joskin yksilöllisiä, tekijöitä ovat riittävä kuitu ja antioksidantit ruoasta (täysjyvävilja, kasvikset, marjat ja hedelmät) ja tarvittaessa kuituvalmisteista (kauranlese, pellavarouhe, psyllium, guarpapukuitu, akaasiakuitu jne.), kunnon ateriat välipalanapostelun sijaan sekä säännöllinen ateriarytmi, joka mahdollistaa ruoan hyvän sulamisen. Heikko ruoansulatus saattaa tarvita tuekseen entsyymivalmisteita ja joskus suolahappolisääkin, jonka kokeiluun saa terveyskaupoista hyvät ohjeet.
Suoliston lymfaattinen järjestelmä on yhteydessä keuhkojen ja nenänielun lymfaattiseen kudokseen, joten suolistomikrobiston ja probioottien vaikutus ulottuu suoliston ulkopuolelle. Probiootit kuuluvat erityisesti lapsiperheiden infektioiden ehkäisypakettiin. Niiden teho paranee, kun uni- ja ruokavalioasiat ovat kunnossa. Probioottivalmisteet ovat tarpeen erityisesti antibioottikuurin yhteydessä ja sen jälkeen niin antibioottiripulin kuin uusien infektioidenkin ehkäisemiseksi.
Apukeinoja tulehdusten ehkäisyyn ja hoitoon
Nykyään korvatulehduksen kehittymistä seurataan ensin ilman antibioottia, koska valtaosa paranee ilman lääkitystä. Tulehdustilanteen muutoksia ei kannata seurata toimettomana, sillä miedot yrtit ja ravintolisät saattavat estää taudin etenemisen antibioottihoitoa vaativaksi. Kamomillaa höyryhengityksessä ja ratamoa sisältävää uutetta sisäisesti tai pumpulissa korvakäytävän suulle ovat lempeän tehokkaita hoitoja (allergiat tietysti huomioitava).
Kamomillahauduke sopii herkän vatsankin rauhoittamiseen. Kamomilla toimii myös rauhoittavana iltajuomana niin lapsille kuin aikuisille, samalla sillä on tulehduksia ehkäisevää vaikutusta.
Osalla lapsista ja aikuisistakin lehmänmaito aiheuttaa infektioherkkyyttä lisäävää limaisuutta, vaikka ei olisi varsinaista maitoallergiaa. Silloin saattaa maitotuotteita välttämällä selvitä pahimman flunssa-ajan yli ilman infektioita. Jos kesällä jäätelö tuli jokapäiväiseksi tavaksi, se kannattaa syksyn tullen korvata esim. hedelmillä, marjoilla, pähkinöillä ja makeilla luomuporkkanoilla. Limaisuutta voivat lisätä myös kasvijuomat, varsinkin viljapohjaiset kaura- ja riisijuoma, ja ylipäänsä viljavalmisteiden liiallinen osuus ruokavaliossa. Sokerin välttäminen voi nopeuttaa tulehduksen talttumista.
Kansainvälisessä tutkimuksessa todettiin, että lasten veren (näytteet napaverestä sekä 6 ja 18 kk iässä) korkeampi omega-3-rasvahappojen pitoisuus liittyi vähäisempään hengitystieinfektioriskiin. Sikiön ja imetetyn vauvan omega-3-rasvahapot ovat peräisin äidin ravinnosta (tai ravintolisistä). Samassa tutkimuksessa todettiin, että korkeampiin D-vitamiiniarvoihin liittyi pienempi riski sairastua rotaviruksen aiheuttamiin vatsatauteihin.
C-vitamiinin ym. antioksidanttien puute lisää niin lapsilla kuin aikuisilla infektioalttiutta. Immuniteetin ylläpitoon vaaditaan kehossa paljon erilaisia ravintotekijöitä, joita saadaan ennen kaikkea monipuolisesta kasvisvoittoisesta ruoasta, mutta tarvittaessa myös ravintolisistä. Kotona on hyvä olla C-vitamiinivalmiste ja imeskeltävä sinkkiasetaattivalmiste ensiavuksi, jos tuntee flunssan ensioireita. Samalla voi ottaa ylimääräisen annoksen D-vitamiinia, jota jokaisella on syytä olla käytössä muutenkin niin luuston kuin immuniteetin vahvistamiseksi. Riittävä D-vitamiinin saanti ehkäisee hengitystieinfektioita kaikenikäisillä. Terveyskauppojen ja apteekkien henkilökunta on koulutettu antamaan ohjausta näiden valmisteiden käytöstä flunssan torjuntaan.
On monta syytä välttää ultraprosessoitua eli voimakkaasti teollisesti käsiteltyä ravintoköyhää ruokaa. Jos haluat vähentää riskiä sairastua koronaan, influenssaan, flunssaan, vatsatautiin tai mihin tahansa sairauteen, valitse kaupasta ruokaa, jossa on ravintoaineita. Ultraprosessoitua ruokaa karttamalla vältyt myös lisäaineilta, jotka turhaan lisäävät kehon kemikaalikuormaa. Esim. keinotekoiset makeutusaineet ja säilöntäaineet vaikuttavat haitallisesti suolistomikrobiston monimuotoisuuteen ja bakteerien määriin. Edes kiireisen ihmisen pikaruoan ei tarvitse olla immuniteettia heikentävää, vaan kolmioleivän ja hampurilaisen sijaan voit valita 100% ruis- tai kauraleipää, juustoa, kananmunia, tofua, tölkkipapuja, avokadoa, maustamatonta jogurttia, pähkinöitä, hedelmiä, marjoja, pakastekasviksia, sellaisenaan syötäviä vihanneksia, hapankaalia, kimchiä, oliiviöljyä, yrttimausteita jne., siis aitoa ruokaa.
Jokaisen elimistössä on viruksia ja haitallisia bakteereja, kehon olosuhteet ratkaisevat pääsevätkö ne lisääntymään. Jonkun immuniteetti on synnynnäisesti vahva, toinen joutuu enemmän miettimään elämäntapojaan, mutta jokainen voi itse vaikuttaa siihen millainen mikrobien kasvualusta oma keho on.
Kirjoittaja: Marja Ruuti, ravitsemusterapeutti