top of page

Sinisen valon haittapuolet

Miten älypuhelinten näytöt vaikuttavat silmien terveyteen ja miksi luteiini ja zeaksantiini tukevat silmän hyvinvointia?

Kiintymyksemme älylaitteita kohtaan ja LED-valojen yleistyvä käyttö tarkoittaa väistämättä, että on aika toimia, jotta säilytämme silmiemme terveyden. Altistuminen siniselle valolle on kasvanut kaikissa ikäryhmissä. Silmien terveys ei ole enää vain vanhusten ongelma. Sininen valo on käynnistänyt aikapommin. Sinistä valoa löytyy kaikkialta:

  • Älypuhelimista

  • Tietokoneiden ruuduista

  • Taulutelevision ruudulta

  • LED-valoista

Sinisen valon energiatiheys on suurempaa kuin muiden valon taajuuksien – siksi sinistä valoa tuottavat laitteet ovat tehokkaampia. Sinisellä valolla on kuitenkin haittapuolensa. Koska sinisellä valolla on intensiivisempi taajuus, se on haitallisempaa silmillemme.

Sininen taajuus

Sinisen valon taajuus on ollut aina olemassa. Myös auringonvalo sisältää sinisen valon taajuuden. Älypuhelinten suosion myötä altistumme siniselle valolle yhä enemmän. Globaalisti yli viidellä miljardilla ihmisellä on älypuhelin. Älypuhelinten käyttö alkaa jo lapsena. Tuore kysely Isossa-Britanniassa selvitti, että yli puolella lapsista on älypuhelin ennen kuin he täyttävät 7 vuotta. On arvioitu, että käytämme älypuhelimia keskimäärin 3 tuntia ja 15 minuuttia päivässä. Se tekee noin 49,5 päivää vuodessa.

Valoa tunnelin päässä

Miksi runsas altistuminen siniselle valolle on niin iso ongelma? Silmä on monimutkainen elin, jolla on hienostunut itsesuojelumekanismi. Se suojaa näköämme sinisen valon haitalta, mutta mahdollistaa normaalin näön. Silmän eri osat työskentelevät yhdessä varmistaakseen, että suurin osa valon taajuuksista käsitellään ilman, että silmälle aiheutuu vahinkoa. Sininen valo eroaa muista valon taajuuksista.


Veteen piirretty viiva

Sinisen valon taajuuden suuri energiatiheys tarkoittaa sitä, että se imeytyy syvälle silmään, aina silmän makulaan asti. Silmän makulassa eli ”keltatäplässä” retinan keskellä sijaitsee tarkan näön keskus. Keltatäplä sisältää runsaasti kahta karotenoidia; luteiinia ja zeaksantiinia. Nämä antioksidantit auttavat suodattamaan haitallisia valon taajuuksia. Jos luteiini- ja zeaksantaanitasot ovat matalat, sinisen valon taajuus voi vahingoittaa silmän verkkokalvon hermosoluja ja johtaa plakin muodostumiseen. Ajan kuluessa tämä voi aiheuttaa makulan toimintojen häiriintymistä ja näkökentän sumentumista. Makulan rappeutuminen on palautumaton ilmiö. Se myös vaikeuttaa arkipäivän asioiden hoitamista kuten lukemista, autolla ajamista ja ruoanlaittoa.

Tulevaisuuden näkymät

Tähän asti silmän makulan palautumaton ikärappeuma on todennäköisesti alkanut vasta 50 ikävuoden jälkeen. Huolestuttavaa on, että nykyään jo 40-vuotiailla on todettu makulan ikärappeumaa. Lisääntynyt älylaitteiden käyttö ja altistuminen siniselle valolle saattaa olla syynä tähän.

Silmänruokaa

Tutkimukset ovat osoittaneet että 10 mg luteiinia ja 2 mg zeaksantiinia päivässä riittää ylläpitämään silmien terveyttä. Tämän määrän saa, kun syö 83 g pinaattia tai 125 g lehtikaalia. Koska pinaattia ja lehtikaalia ei ole aina saatavilla, ruoasta saatavan päivittäisen luteiini- ja zeaksantiiniannoksen täyttyminen voi olla vaikeaa. Muita ruoka-aineita, jotka sisältävät luteiinia ja zeaksantiinia, pitäisi syödä todella suuret määrät päivässä, jotta riittävät tasot saavutettaisiin. Tässä on muutama esimerkki niistä ruoka-aineista, joita pitäisi syödä joka päivä saadakseen tarpeeksi luteiinia ja zeaksantiinia: 1 kg parsakaalia tai 1 kg maissia tai 20 munaa tai 2 kg oliiveja tai 3 kg avokadoja tai 10 kg sitrushedelmiä tai 10 kg marjoja

Terälehtien voimaa

Koska luteiinin ja zeaksantiinin riittävä saanti yksin ruoasta saattaa olla haastavaa, ravintolisät ovat hyvä vaihtoehto, koska niistä saa täsmävaikutuksen ja määrät on standardisoitu. Suurin osa luteiinista ja zeaksantiinista, jota ravintolisät sisältävät, uutetaan kehäkukan terälehdistä. Kehäkukan keltaiset kukat sisältävät runsaasti näitä kumpaakin. Lähde: https://www.iadsa.org/mind-the-gap/english/lutein#intro


Artikkeli on julkaistu alun perin 5/2020

24 katselukertaa
bottom of page