Krooninen väsymysoireyhtymä - mikä se on?

Krooninen väsymysoireyhtymä (Chronic Fatigue Syndrome eli CFS) on vakava ja pitkäaikainen sairaus, jonka syistä ei ole tarkkaa tietoa. Nimi "väsymysoireyhtymä" on osin harhaanjohtava, sillä kyseessä on enemmänkin uupumus kuin väsymys. Krooninen väsymysoireyhtymä ei ole psykiatrinen sairaus eikä sen aiheuttama uupumus poistu lepäämällä tai nukkumalla.




Uupumuksen tunne voi todellakin lamaannuttaa ja lisäksi sairauteen liittyy aina muita oireita. Pelkkä uupumus ei siis ole merkki kroonisesta väsymysoireyhtymästä.

Millaiset oireet?

Kroonisen väsymysoireyhtymään liittyvä uupumus on usein erittäin voimakasta, jopa invalidisoivaa. Uupumukseen liittyy aina muitakin oireita, joista yleisimpiä ovat esimerkiksi lihas- ja nivelsäryt, päänsärky, migreeni, pahoinvointi, masennus, ahdistus ja jatkuva kuumeilu. Sydänoireet kuten lisälyöntisyys ja rytmihäiriöt ovat myös yleisiä. Sydänfilmissä näkyy joskus muutoksia T-aalloissa. Kognitiivisia ongelmia esiintyy lähes kaikilla väsymysoireyhtymästä kärsivillä ja niiden vaikeusaste vaihtelee lievistä keskittymis- ja muistihäiriöistä jopa dementoitumiseen. Aivojen magneettikuvassa näkyy usein samanlaisia muutoksia kuin MS-tautia sairastavilla. Unihäiriöt ovat hyvin yleisiä. Osa potilaista nukkuu melkein vuorokauden ympäri, toiset taas kärsivät vaikeasta unettomuudesta. Yöuni on usein pinnallista ja monet voivat kärsiä myös painajaisista. Immuunijärjestelmä toimii huonosti ja usein toistuvat virus- tai bakteeri-infektiot, allergiat ja yliherkkyydet ovat yleisiä. Kaulan ja kainaloiden imusolmukkeet ovat usein turvoksissa ja aristavat. Myös perna saattaa olla laajentunut. Ongelmia on myös kehon lämpötilan ja verenpaineen säätelyssä. Suuri osa potilaista kärsii posturallisesta hypotensiosta. Muita mahdollisia oireita ovat esimerkiksi vatsavaivat, aamujäykkyys, valoherkkyys, lihasheikkous, erilaiset ihottumat, huimaus, hiustenlähtö, näköhäiriöt, epileptiset kohtaukset, kuukautishäiriöt sekä virtsaamisvaikeudet. Kroonista väsymysoireyhtymää sairastavilla esiintyy myös tavallista useammin joitakin muita sairauksia, esimerkiksi fibromyalgiaa, ärtyvän suolen oireyhtymää ja endometrioosia.

Krooninen väsymysoireyhtymä voi puhjeta vähitellen tai lyhyen ajan kuluessa

Sairaus ilmenee yleensä infektiona, joka ei parannukaan normaalisti. Suurin osa potilaista saa kuitenkin vuosien myötä toimintakykyään takaisin. Osalla sairaus etenee progressiivisesti ja voi johtaa täydelliseen invaliditeettiin, jopa liikuntakyvyttömyyteen. Krooninen väsymysoireyhtymä ei yleensä johda kuolemaan, mutta hengenvaarallisia komplikaatioita (leukemia, lymfooma, elinvauriot, opportunistiset infektiot) voi esiintyä. Kroonisen väsymysoireyhtymän esiintyvyyttä on hankala arvioida, sillä merkittävä osa sairastuneista on ilman diagnoosia tai saanut jonkun muun diagnoosin. Arviot vaihtelevat yleensä 75 tapauksesta 100 000 ihmistä kohden 420 tapaukseen, mutta jotkut tutkijat ovat esittäneet jopa usean prosentin suuruisia arvioita. Krooniseen väsymysoireyhtymään voi sairastua missä tahansa iässä, mutta lasten sairastuminen on harvinaista. Kroonisen väsymysoireyhtymän syytä ei tiedetä, vaikka erilaisia teorioita löytyy kymmenittäin. Monet seikat viittaavat siihen, että ainakin osalla potilaista sairauden taustalla on virusinfektio. Myös perimällä uskotaan olevan vaikutusta väsymysoireyhtymän syntyyn ja muutamia siihen liittyviä geenimuutoksia onkin onnistuttu löytämään. On epätodennäköistä, että yksittäinen geeni johtaisi sairastumiseen, vaan kyse on todennäköisesti alttiudesta.

Kroonisen väsymysoireyhtymän hoito

Krooniseen väsymysoireyhtymään ei tunneta parantavaa hoitoa. Tavallista pidemmistä antibiottikuureista ja viruslääkkeistä voi olla apua. Piristeet eivät yleensä auta. Unestassa tutkitaan parhaillaan uusia hoitomenetelmiä kroonisen väsymysoireyhtymän oireiden lievittämiseksi. Lupaavia tuloksia on saatu mm. naltreksonista ja kotihappihoidosta. ​ Lähde: Unesta.fi

2 katselukertaa