Lääketieteen huima edistyminen ja ihmisten parantunut ravitsemus ovat johtaneet muistisairauksien lisääntymiseen. Tämä on paradoksaalista, mutta selittyy eliniän pidentymisellä. Muistisairaudet ehtivät kehittyä, kun henkeä uhkaavat tulehdukset hoituvat antibiooteilla ja infarktin saanut pelastuu liuotushoidon tai pallolaajennuksen avulla. Suomalaisten elinajanodote on pidentynyt 1940-luvun jälkeen noin 24 vuodella eli on tullut monta lisävuotta eläkepäivien viettämiseen, mutta myös muistisairauden kehittymiseen.

Lääketeollisuus on vuosikausia etsinyt ratkaisua Alzheimerin taudin hoitoon, mutta toistaiseksi parantavaa lääkettä ei ole löytynyt. Aluksi yritettiin poistaa Alzheimer-potilaan aivoista amyloidiplakkia ja siinä onnistuttiinkin, mutta oireet eivät hävinneet. Nyt pyritään estämään lääkkeillä tärkeän aivovälittäjäaineen asetyylikoliinin hajoamista, ja niin onkin hidastettu taudin etenemistä. Parhaillaan tutkitaan tulehduksen merkitystä muistisairauden kehittymisessä ja miten sitä voisi hoitaa lääkkeillä.
コメント