top of page

Kaikki konstit käyttöön muistisairauksien ehkäisyssä ja hoidossa

Lääketieteen huima edistyminen ja ihmisten parantunut ravitsemus ovat johtaneet muistisairauksien lisääntymiseen. Tämä on paradoksaalista, mutta selittyy eliniän pidentymisellä. Muistisairaudet ehtivät kehittyä, kun henkeä uhkaavat tulehdukset hoituvat antibiooteilla ja infarktin saanut pelastuu liuotushoidon tai pallolaajennuksen avulla. Suomalaisten elinajanodote on pidentynyt 1940-luvun jälkeen noin 24 vuodella eli on tullut monta lisävuotta eläkepäivien viettämiseen, mutta myös muistisairauden kehittymiseen.


Lääketeollisuus on vuosikausia etsinyt ratkaisua Alzheimerin taudin hoitoon, mutta toistaiseksi parantavaa lääkettä ei ole löytynyt. Aluksi yritettiin poistaa Alzheimer-potilaan aivoista amyloidiplakkia ja siinä onnistuttiinkin, mutta oireet eivät hävinneet. Nyt pyritään estämään lääkkeillä tärkeän aivovälittäjäaineen asetyylikoliinin hajoamista, ja niin onkin hidastettu taudin etenemistä. Parhaillaan tutkitaan tulehduksen merkitystä muistisairauden kehittymisessä ja miten sitä voisi hoitaa lääkkeillä.


Ravinnon monipuolistuminen ja riittävä saanti on pidentänyt elinikää, mutta terveyttä ei nykyinen ruoka takaa. Ruokavaliossa ja muissa elämäntavoissa on paljon muistisairauksille altistavia tekijöitä. Toisaalta näitä sairauksia voi tehokkaasti ehkäistä omilla elämäntavoillaan eli hyvällä ravitsemuksella, liikunnalla, sosiaalisella kanssakäymisellä, aivojen aktivoinnilla sekä tupakoinnin ja liiallisen alkoholin välttämisellä. Jo syntyneen muistisairauden eteneminen hidastuu näillä samoilla elämäntapatekijöillä.


Millainen ruokavalio ehkäisee muistisairauksia?

Ruokavalion kokonaisuus ratkaisee. Vaikka mm. mustikka edistää tutkitusti aivotoimintaa ja omega-3-rasvahapot ovat välttämättömiä hermosoluille, mikään yksittäinen ruoka-aine ei takaa aivoterveyttä yksin vaan osana hyvää kokonaisuutta. Usein ratkaisuja etsitään liian kaukaa, kun apu löytyisi yksinkertaisista, mutta äärettömän tärkeistä perusasioista: säännöllinen ruokarytmi, monipuolisia aterioita napostelun sijaan, ei syödä liikaa, nautitaan vähintään se puoli kiloa kasviksia päivittäin ja huolehditaan kuidunsaannista niin, että suolistomikrobit saavat ravintonsa ja suoli poistaa jätteet säännöllisesti.


Nautitaan sitä mustikkaakin, sillä aivojen inflammaation ehkäisyyn tarvitaan antioksidantteja niin marjoista kuin kasviksista. Lihan kohtuullinen käyttö kasvispainotteisen ruoan osana on jopa aivoterveyttä edistävää, mutta lihavalmisteet kannattaa unohtaa. Riittävästi omega-3-rasvahappoja aivojenkin tarpeisiin saa kahdesta viikoittaisesta annoksesta rasvaista kalaa. Kananmuna antaa aivotoiminnan tarvitsemaa koliinia. Perinteisen Välimeren ruokavalion noudattaminen ehkäisee tutkitusti monia sairauksia, myös muistisairauksia.

Mikä edistää muistisairauden kehittymistä?


Joku on sanonut, että jos haluat saada Alzheimerin taudin, syö amerikkalaista pikaruokaa, syö liikaa ja karta liikuntaa. Amerikkalaismallista pikaruokaa on yllin kyllin Suomessakin ja juuri sellainen ultraprosessoitu, ravintoköyhä, niukkakuituinen, runsaasti sokeria, tärkkelystä, prosessoitua rasvaa ja lisäaineita sisältävä koukuttava ruoka on tuhoisaa vyötärölle, maksalle, verensokerille ja aivoille. Lasten lihavuuden lisääntyminen on surullinen ilmiö, josta on seurannut rasvamaksan ja kakkostyypin diabeteksen ilmeneminen yhä nuoremmilla. Näihin liittyvä sokeriaineenvaihdunnan häiriö, insuliiniresistenssi, heikentää aivotoimintaa. Suomalaisessa tutkimuksessa todettiin keski-iän insuliiniresistenssin ja vyötärölihavuuden lisäävän myöhemmän iän riskiä sairastua muistisairauksiin. Alzheimerin tautia on kutsuttu kolmostyypin diabetekseksi, koska sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnalla on niin suuri merkitys sen kehittymisessä.


Ravintoköyhien ja koukuttavien teollisuustuotteiden myyntiin näyttää olevan vaikeaa puuttua, vaikka tiedetään, että niiden runsas käyttö johtaa lihomiseen ja sairastumiseen. Elämänlaatua heikentävät ja terveydenhuoltoa kuormittavat elintasosairaudet leviävät maailmassa samaan tahtiin näiden länsimaisten ruokien kanssa. Kaikki tämä on turhaa, sillä terveellinen ruoka on herkullista, kysymys on tottumuksista. Kenenkään ei pitäisi tottua ravinteettomaan ultraprosessoituun ruokaan, joka lopulta vie muistin ja kyvyn nauttia elämästä. Mutta tottumuksia voi muuttaa!


Ravintolisät aivoterveyden tukena

Useista ravintotekijöistä voi olla puutetta, jos ruoka on ravinteetonta tai ravintoaineiden imeytyminen heikkoa. Ikääntymisen ja sairauksien myötä ravintolisillä tuetaan ravinnon saantia. Muistisairas saattaa unohtaa syödä, mistä seuraa aliravitsemusta ja laihtumista, joiden ehkäisyssä ja hoidossa ravintolisät ovat tarpeen.


Aivot koostuvat pääasiassa rasvoista. Kalaöljyn omega-3-rasvahapot ovat merkittävässä asemassa ja moni hyötyy kalaöljyvalmisteista, koska rasvaista kalaa harva syö riittävästi. Monelle vegaanille kasviperäiset EPA-DHA-valmisteet ovat usein välttämättömiä, sillä kasviöljyjen omega-3-alfalinoleenihappo muuntuu heikosti EPA:ksi ja DHA:ksi.


Koliini on aivojen tärkeän välittäjäaineen asetyylikoliinin raaka-ainetta. Sen riittävä saanti ehkäisee tutkitusti dementiaa. Koliinia saa lesitiinirakeista ja fosfokoliinivalmisteista. Koliinia on myös eläinperäisissä neurolipidivalmisteissa, jotka ovat valmiita rasva-ainepaketteja hermosolujen rakentumiseen.


D-vitamiinia tarvitaan kaikkialla kehossa ja aivoissa se toimii hermosolujen välisten yhteyksien ylläpidossa. D-vitamiinin tarve vaihtelee geneettisistä syistä ja kesällä ulkoilun määrästä riippuen, joten oma D-vitamiinitaso on hyvä selvittää laboratoriossa, jotta osaa ottaa sopivan vahvuisen ravintolisän.


B12-vitamiinin puute saattaa jo yksinään aiheuttaa dementiaoireita, joten veren B12-taso on aina selvitettävä muistin ongelmissa. B12-imeytyminen voi olla heikentynyt mahalaukun limakalvovaurion takia tai pitkäaikaisen Metformin-diabeteslääkkeen käytön seurauksena.

Muistisairautta epäiltäessä on syytä määrittää veren homokysteiinipitoisuus, jonka liian korkea arvo saattaa kertoa B12- ja B6-vitamiinien sekä foolihapon puutteesta. Foolihappolisää käytettäessä on hyvä valita aktiivinen muoto folaatti.


K2-vitamiinia tarvitaan ehkäisemään verisuonten kalkkeutumista mikä on aivoja ajatellen hyvin tärkeää kaulavaltimoissa. Kypsytetty juusto sisältää K2-vitamiinia, ja sopii hyvin päivittäiseen aivoruokavalioon, paitsi jos perimässä on ApoE4-geeni, joka lisää Alzheimer-riskiä ja jonka vaikutuksesta tyydyttyneiden rasvojen käyttöön liittyy ongelmia. Noin 30 % suomalaisista kantaa ApoE4-geeniä, joten moni hyötyy rasvaisen juuston välttämisestä ja K2-lisästä.


Eräässä amerikkalaisessa tutkimuksessa kävi ilmi, että tavallisen monivitamiini-hivenainevalmisteen käyttäjille kehittyi vuosien mittaan vähemmän dementiaa kuin muille. Siis pienikin, mutta monipuolinen ja säännöllinen ravintolisätuki on merkityksellistä. Jatkuvassa käytössä on nimenomaan tärkeää käyttää maltillisia määriä ravintolisiä ellei tiedä laboratoriotutkimuksiin perustuvaa tarvettaan.


Kaikki elämäntapatekijät muistin tueksi

Hyvä ravitsemus pitää siis huolta aivoterveydestä, mutta tarvitaan muutakin. Koko elämäntapojen kirjo vaikuttaa aivoihin niin terveyden ylläpidossa ja ongelmien ehkäisyssä kuin aivosairauksien hoidossa. Liikunta on kaikenikäisille mitä tärkeintä aivohuoltoa. Se ylläpitää hyvää verenkiertoa, jolloin aivot saavat happea ja ravintoaineita ja kuona-aineet poistuvat tehokkaasti. Liikkuminen lisää myös aivoperäistä hermokasvutekijää (BDNF), joka säätelee hermosolujen toimintaa ja rakenteita. Uni antaa mahdollisuuden tuiki tärkeälle ”aivopesulle” eli selkäydinnesteen syvässä unessa tapahtuvalle virtaukselle aivoihin huuhtelemaan kuona-aineet pois. Sosiaalinen kanssakäyminen ja aivojen käyttö antavat iloa ja sisältöä elämään ja pitävät yllä hermosolujen verkostoa. Kaikki nämä konstit käyttöön hyvän ravitsemuksen lisäksi, niin vahvistetaan aivosolujen tervettä toimintaa ja ehkäistään muistisairauksia. Samat elämäntapatekijät hidastavat merkittävästi jo syntyneen muistisairauden etenemistä tai parhaimmillaan jopa pysäyttävät sairauden alkuunsa.


Kirjoittaja: Marja Ruuti, ravitsemusterapeutti

コメント


Terveystuote_logo_black.png

ravintolisätiedotus

Terveystuotetukut ry
Pitkänkalliontie 11 B 24
02170  ESPOO

Ylläpitäjä Terveystuotetukut ry

Tietosuojaseloste

Toimitusjohtaja
Marja Koivisto

Puh./Tel + 358 (0)40 761 7642

marja.koivisto(at)terveystuotetukut.fi

Puheenjohtaja
Jarmo Hörkkö
Puh./Tel +358 (0) 400 822 317
almado(at)netti.fi

bottom of page