Ravintolisä-
tiedotus
Terveystuote-
tukut
TUTKITTUA TIETOA RAVINTOLISISTÄ
Kokosimme tälle sivulle yleisimmin esitettyjä kysymyksiä terveystuotealasta ja ravintolisistä helpottaaksemme totuudenmukaisen tiedon jakamista ja vähentääksemme väärinkäsitysten mahdollisuutta.
Usein kysytyt kysymykset vastauksineen:
1. Mikä on Ravintolisä?
Lainsäädännön määritelmien mukaan ravintolisillä tarkoitetaan valmiiksi pakattuja elintarvikkeita, jotka ovat yhden tai useamman ravintoaineen tai muun aineen, jolla on ravitsemuksellinen tai fysiologinen vaikutus, tiivistettyjä lähteitä.
Ravintolisiä myydään annosmuodossa eli
-
kapseleina, pastilleina, tabletteina, pillereinä ja muissa vastaavanlaisissa muodoissa,
-
jauhepusseina, nesteampulleina, tippapulloina sekä muissa vastaavanlaisissa muodoissa olevina nestemäisinä tai jauhemaisina valmisteina,
jotka on tarkoitus nauttia pieninä mitta-annoksina.
Ravintolisien tarkoitus on täydentää ruokavaliota ravintoaineilla tai muilla aineilla, joilla on ravitsemuksellinen tai fysiologinen vaikutus. Niitä ei ole tarkoitettu korvaamaan monipuolista ruokavaliota eikä niistä saada merkittäviä määriä energiaa.
Ravintolisiä ovat esimerkiksi vitamiinien, kivennäisaineiden, kuidun ja rasvahappojen saantiin tarkoitetut valmisteet sekä yrtti-, levä- ja mehiläisvalmisteet.
Ravintolisiä valvovat Suomessa kuntien elintarvikevalvontaviranomaiset. Valvontaa ohjaa Ruokavirasto.
2. Miksi tilaamani ravintolisä onkin lääke?
Valmisteiden luokittelussa lääkkeeksi on eroja eri maiden välillä. Joissain maissa valmisteen myynti on sallittua ravintolisänä, kun sama valmiste onkin toisissa maissa lääke. Suomessa Fimean tehtävänä on lääkelain perusteella tarvittaessa päättää, onko ainetta tai valmistetta pidettävä lääkkeenä. Luokittelu perustuu valmisteen koostumuksen ja käyttötarkoituksen arviointiin. Valmiste voi rinnastua reseptilääkkeeseen, itsehoitolääkkeeseen tai olla myös kansainvälisten sopimusten perusteella huumausaineeksi luokiteltu.
Kuluttajan näkökulmasta tilanne voi olla epäselvä, sillä ulkomaisessa verkkokaupassa ravintolisänä myytävä tuote ei välttämättä täytä Suomen lainsäädännön vaatimuksia. Vastuu tuotteen tilaamisen lainmukaisuudesta on aina tilaajalla.
Kun tuote hankitaan kotimaisesta verkkokaupasta, se on Suomen viranomaisten valvonnassa ja tarkoitettu Suomen markkinoille. Tämä tekee ostamisesta selkeämpää ja turvallisempaa sekä kuluttajalle että toimijoille.
Fimea antaa päivittäin neuvontaa yksityishenkilöille tuotteen luokittelussa ja tilaamisen laillisuuden varmistamisessa. Lisää tietoa lääkkeeksi luokitteluun liittyvistä asioista löytyy Fimean verkkosivuilta.
3. Mikä on terveysväite?
Ravitsemus- ja terveysväitteillä tarkoitetaan elintarvikkeen ravintosisältöön tai ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien ominaisuuksien korostamista elintarvikkeiden kaupallisessa viestinnässä.
Elintarvikkeiden kaupallisessa viestinnässä lopulliselle kuluttajalle tarkoitettujen elintarvikkeiden pakkausmerkinnöissä, esillepanossa tai mainonnassa esitettäviä ravitsemus- ja terveysväitteitä säätelee Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1924/2006 elintarvikkeita koskevista ravitsemus- ja terveysväitteistä (jatkossa väiteasetus). Ravitsemus- ja terveysväitteisiin liittyvä lainsäädäntö ja ohjeistus on koottu Ruokaviraston nettisivuille.
Elintarvikkeiden kaupallisessa viestinnässä saa käyttää vain hyväksyttyjä ravitsemus- ja terveysväitteitä sekä vielä toistaiseksi ns. kasviperäisten aineiden odotuslistalla olevia väitteitä. Väitteitä tulee käyttää väiteasetuksen ja muun lainsäädännön edellyttämällä tavalla.
4. Mikä on lääkinnällinen väite? Miksi niitä ei saa olla?
Ravintolisissä käytetyillä valmistusaineilla ei saa olla lääkkeellisiä vaikutuksia, eikä niillä saa esittää olevan ihmisen sairauksien parantamiseen, lievittämiseen tai ennaltaehkäisemiseen liittyviä ominaisuuksia.
Lääkeväittämästä on kyse aina, kun valmisteiden esitetään parantavan, hoitavan tai ehkäisevän sairautta tai sen oiretta. Silloin valmisteen käyttötarkoitus on lääkkeellinen. Lisätiedot Fimean sivuilta.
5. Miksi mainoksissa ei kerrota tutkimuksista, jotka kertoisivat tuotteen tehosta?
Ravintolisiä ei saa markkinoida lääkkeellisin väittein. Ravintolisät ovat monipuolisen ruokavalion lisänä käytettäviä elintarvikkeita. Niitä käytetään lyhytaikaisesti täydentämään ruokavaliota (esim. vitamiinit ja kivennäisaineet) tai niillä on muu fysiologinen vaikutus. Ravintolisät eivät ole lääkkeitä eli niitä ei ole tarkoitettu sairauden hoitoon vaan ylläpitämään terveyttä ja normaalia hyvää oloa. Ravintolisiä ei saa markkinoida lääkkeellisin käyttötarkoituksin, vaikka ravintolisällä olisikin tehty tutkimuksia sairauden hoidossa. Mikäli lääkinnällisiä väitteitä halutaan käyttää, tulee valmiste rekisteröidä lääkkeeksi.
Lääkevalmisteet ovat sairauden tai sen oireen parantamiseen, lievittämiseen tai ehkäisemiseen tarkoitettuja valmisteita. Jos valmisteen vaikuttava aine saa aikaan muutoksen farmakologisen, metabolisen tai immunologisen vaikutuksen perusteella ihmisen elimistössä, valmiste katsotaan lääkkeeksi.
Lääkeväittämästä on kyse aina, kun valmisteiden esitetään parantavan, hoitavan tai ehkäisevän sairautta tai sen oiretta. Silloin valmisteen käyttötarkoitus on lääkkeellinen.
Terveysväittämällä tarkoitetaan väitettä, jossa esitetään, että elintarvikkeella tai sen ainesosalla on yhteys terveyteen. Nämä väitteet voivat olla joko toiminnallisia väitteitä tai sairauden riskitekijöitä vähentäviä väitteitä. Väitteeksi voidaan katsoa myös kuva, symboli tai graafinen esitys.
Ravitsemusväittämä on kyseessä, kun elintarvikkeesta annettavassa tiedossa kerrotaan elintarvikkeella olevan erityisiä hyödyllisiä ravitsemuksellisia ominaisuuksia. Nämä väitteet voivat koskea lisättyjä tai vähennettyjä ominaisuuksia, kuten energiaa, rasvaa tai vitamiineja.
Markkinoinnin valvonta - Ruokavirasto
6. Mitä väitteitä voin uskoa?
Hyväksytyt terveysväitteet ovat tarkasti punnittuja, mutta tavallisen kuluttajan on niitä vaikea tunnistaa. Mikäli väite vaikuttaa olevan liian hyvä ollakseen totta, se ei yleensä ole totta.
7. Miksi aina sanotaan, että ravintolisiä ei ole hyväksytty etukäteen markkinoille? Mikä lainsäädäntö ohjaa valmistajia EU:ssa?
Ravintolisät ovat elintarvikkeita ja niitä säätelee Elintarvikelaki ja -asetus. Ravintolisien markkinoille tuomiseen Suomessa ei tarvita ennakkohyväksyntää, vaan toimija tekee ravintolisäilmoituksen Ruokavirastolle. Ruokavirasto ei arvioi ilmoitusta, vaan toimija itse vastaa ravintolisän laillisuudesta ja turvallisuudesta.
8. Mitä tekee elintarvikevalvonta?
Kunnan tai hyvinvointialueen elintarvikevalvojan/terveystarkastajan työhön kuuluu elintarvikkeisiin kohdistuvien valitusten, ruokamyrkytysepäilyjen ja -epidemioiden selvittäminen, elintarvikealan yritystoimintaan liittyvien ilmoitus- ja hakemusasioiden käsittely sekä kunnan asukkaiden ja yritysten neuvonta elintarvikkeisiin liittyvissä kysymyksissä.
Valvonta kohdistuu suoraan elintarvikkeisiin ja niiden
-
tuotantoon
-
kuljetukseen
-
säilytykseen
-
myyntiin
-
tarjoiluun
-
tuontiin ja vientiin
-
pakkausmerkintöihin
Elintarvikevalvonnan tarkoitus on suojata kuluttajaa elintarvikkeiden aiheuttamilta terveyshaitoilta. Elintarvikevalvonta kattaa koko tuotantoketjun alkutuotannosta kuluttajalle.
9. Miten ravintolisien turvallisuutta valvotaan?
Toimijoilla on oltava omavalvonta, jonka toteutumista paikallinen valvoja valvoo.
Omavalvonta tarkoittaa lakisääteistä elintarvikealan yritysten itsensä tekemää, järjestelmällistä ja jatkuvaa toimintansa valvontaa. Omavalvonta koskee kaikkia elintarvikealan toimijoita elintarviketeollisuudesta kioskiyrittäjiin. Ravintolisien omavalvonta - Ruokavirasto
Valvontaa suorittavat myös Ruokavirasto, Tulli ja paikallinen terveysviranomainen tarkastuksin ja pistokokein. Valvonnan piirissä ovat niin tuotteiden laatu, markkinointi kuin terveysväitteetkin.
10. Mitä eroa on lisäravinteilla ja ravintolisillä?
Lisäravinne ei ole virallinen termi. Itse asiassa kasvit käyttävät ravinteita, ihmiset ravintoa. Sanaa lisäravinne käytetään kuitenkin yleisesti, erityisesti voimailupuolen ravintolisistä.
11. Miksi ravintolisiä kannattaisi syödä?
Ravintolisät on tarkoitettu terveelle ihmiselle terveyden ylläpitämiseen.
Ravintolisät ovat elintarvikkeita, jotka joko ulkomuotonsa tai käyttötapansa puolesta poikkeavat tavanomaisista elintarvikkeista eli ovat esimerkiksi pillereitä, kapseleita tai yrttiuutteita. Ravintolisiä ovat muun muassa vitamiinien, kivennäisaineiden, kuidun ja rasvahappojen saantiin tarkoitetut valmisteet sekä erilaiset yrttivalmisteet.
Ravintolisiä käytetään yleensä jonkin ravitsemuksellisen ominaisuutensa vuoksi, esimerkiksi vitamiinien, kivennäisaineiden tai rasvahappojen lähteinä täydentämään ruokavaliota.
Ravintolisillä voi olla myös fysiologinen eli elintoiminnallinen vaikutus, esimerkiksi ruoansulatukseen. Niillä ei ole tarkoitus korvata monipuolista ruokavaliota eikä niistä saada merkittäviä määriä energiaa.
12. Millaista ravintolisiin liittyvä sääntely on? Lait?
Ravintolisiin liittyvä sääntely on lailla tarkkaan säädeltyä Suomessa.
Ravintolisiin sovelletaan pääsääntöisesti kaikkea yleisesti elintarvikkeita koskevaa lainsäädäntöä. Keskeisimmät ravintolisiin liittyvät säädökset ovat:
-
Elintarvikelaki 297/2021
-
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/46/EY ravintolisistä
-
Maa- ja metsätalousministeriön asetus 78/2010 ravintolisistä
-
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/2283 uuselintarvikkeista
-
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1169/2011 elintarviketietojen antamisesta kuluttajille
-
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1924/2006 elintarvikkeita koskevista ravitsemus- ja terveysväitteistä
-
Lääkelaki 395/87 muutoksineen, erityisesti 3 §
-
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen päätös lääkeluettelosta (183/2022)
Ravintolisiä koskeva lainsäädäntö ja ohjeistus on koottu Elintarvikealan ohjeet ja lainsäädäntö -sivulle kohtaan Ravintolisät.
13. Miten puolueetonta yritysten tarjoama tieto on?
Vastuullinen yritys tarjoaa kuluttajalle puolueetonta ja luotettavaa tietoa ostopäätöksen tueksi.
14. Uskaltaako terveystuotteita tilata ulkomailta? Mistä tietää mikä firma on turvallinen?
Ostamalla suomalaisesta kaupasta, terveyskaupasta tai apteekista ravintolisiä, tiedät mihin ottaa yhteyttä, jos et ole tyytyväinen tuotteeseen. Tuntemattomalta taholta internetistä tai postimyynnistä ostaminen voi olla riski.
Mikäli tilaat internetistä valmisteita, ota selvää, voidaanko valmistetta pitää Suomessa lääkkeenä. Lääkkeidentilaamisessa postin kautta on rajoituksia. Tietoa lääkkeiden ja ravintolisien tilaamisesta netistä saat Tullin verkkosivuilta.
Suomalaiset viranomaiset ja muut organisaatiot kampanjoivat turvallisen verkko-ostamisen puolesta: https://tukes.fi/omallavastuulla
Katso Tukesin ''Kun tilaat verkosta EU:n ulkopuolelta, teet sen omalla vastuulla'' -video ravintolisistä täältä.
Lähde: Ruokavirasto
Euroopan kuluttajakeskuksen tarkistuslista:
-
Varmista, että verkkokauppa kertoo nimensä, katuosoitteensa sekä yhteystiedot,esimerkiksi sähköpostiosoitteensa ja puhelinnumeronsa.
-
Tarkista kertooko myyjä sinulle oikeuksistasi virhetilanteissa.
-
Varmista ennen tilausta, että olet selvillä kauppahinnasta kaikkine kuluineen,toimitusajankohdasta, maksutavasta sekä muista kaupan ehdoista.
-
Parhaan turvan saat maksamalla luottokortilla.
-
Tarkista peruutusoikeutesi.
-
Varmista, että olet saanut kaiken tarvitsemasi tiedon tuotteesta/palvelusta, jonka aiot hankkia.
-
Lue myyjän tietosuojaseloste.
13. vitamiinien saantisuositukset – mikä on oikein?
Kestävää terveyttä ruoasta - kansallisten ravitsemussuositusten 2024 tavoitteena on edistää väestön terveyttä, vastata ravitsemus- ja terveysongelmiin sekä vähentää ruoankäytöstä ja -tuotannosta aiheutuvia haitallisia ympäristövaikutuksia.
Ravitsemussuositukset ovat tutkimusnäyttöön perustuva, väestötasolle laadittu ohjeistus, joka sisältää ravintoaineiden saantisuositukset ja suositukset terveyttä edistävistä ruokavalinnoista (ruokasuositukset).
Kestävää terveyttä ruoasta kansalliset ravitsemussuositukset 2024 pohjaavat kesällä 2023 julkaistuihin pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin, joita laadittaessa käytiin läpi uusin tutkimusnäyttö ravinnon ja terveyden välisestä yhteydestä sekä ruoantuotannon ja -kulutuksen ympäristövaikutuksista. Suosituksissa on huomioitu myös ajankohtaiset tiedot suomalaisten aikuisten ja lasten ruoankäytöstä ja ravintoaineiden saannista.
Ravitsemussuositukset antavat perustan ravitsemusohjaukselle, ruokakasvatukselle ja viestinnälle, joilla pyritään vaikuttamaan väestön ruokatottumuksiin ja ravintoaineiden saantiin. Suositelluissa kasvipainotteisissa ruokavalioissa yhdistyvät monipuolisuus, tasapainoisuus, nautittavuus ja kohtuus.
Viralliset ravitsemussuositukset laaditaan väestötasolle, ja niillä kuvataan väestöjen ja ihmisryhmien energian ja ravintoaineiden tarvetta tai suositeltavaa saantia. Yksilöllinen vaihtelu ja tarve voivat vaihdella paljonkin.

