Tunne ihosi - suojaudu auringolta!

Ihosyöpien määrä on jatkuvassa kasvussa ja ihomelanoomaa todetaan yhä useammin myös nuorilla aikuisilla. 
 
Ihomelanooman vaaratekijöitä ovat ihon toistuvat palamiset erityisesti nuoruusiällä, kun muiden ihosyöpien sairastumisriskiä kasvattaa ihon saama UV-säteilyn kokonaismäärä. 
UV-säteily vanhentaa ihoa ennenaikaisesti. Myös solariumin säteily lisää ihosyöpävaaraa, eikä solariumrusketus suojaa auringonpaisteelta, toisin kuin usein luullaan.
 
UV-säteily on petollista
 
Aurinko on upea valontuoja, mutta samalla salakavala seuralainen. Ihon palaminen ei näy heti, vaan se ilmenee aikaisintaan 6 tunnin kuluttua näkyvänä punoituksena ja jopa rakkuloina. Punoitus on voimakkainta noin 24 tuntia auringonvalolle altistumisesta. 
 
Ruskettuminen johtuu auringonvalon aiheuttamasta ihosolujen DNA-vauriosta. DNA-vaurio ns. käynnistää pigmentintuotannon eli ruskettumisen. Ruskettumisella iho yrittää suojata soluja lisävaurioilta. 
 
UV-säteily heikentää elimistön puolustuskykyä
 
Aurinko saattaa laukaista esimerkiksi huuliherpeksen tai hengitystieinfektion. Immuunivasteen heikkeneminen voi lisäksi edistää ihosyövän kehittymistä. 
 
On hyvä muistaa, että UV-säteily vahingoittaa myös silmiä. Äkillisen liika-altistuksen merkki on sarveiskalvojen tulehdus (lumisokeus), ellei silmiä ole suojattu aurinkolaseilla. 
Pitkäaikainen UV-säteilyaltistus lisää harmaakaihin riskiä. 
 
Myöskään D-vitamiinin vuoksi ei auringossa tarvitse oleskella. D-vitamiinia saa helposti ravinnosta ja vitamiinivalmisteista ilman ihosyöpäriskiä. 
 
Tunnista ihotyyppisi
 
Tutustu omaan ihotyyppiisi, niin osaat suojautua auringolta oikein. Mikäli kuulut iholtasi helposti palaviin, kuulut riskiryhmään. Muita palamisherkän ihon tunnusmerkkejä ovat vaaleat tai punertavat hiukset, pisamat, siniset silmät ja vaalea iho, ts. valoihotyypit I ja II. 
 
I  Ei rusketu, palaa aina. Punertavat tai vaaleat hiukset, pisamat, hyvin vaalea iho
 
II Ruskettuu hieman, palaa usein. Vaalea iho, siniset silmät
 
III Ruskettuu, palaa silloin tällöin. Tummanvaaleat tai ruskeat hiukset, siniset silmät
 
IV Ruskettuu helposti, palaa joskus. Tummat hiukset, usein ruskeat silmät
 
V Iho tummuu ruskettuessa, palaa erittäin harvoin. Ruskea/värillinen (ei musta) iho
 
VI Ei pala. Musta iho.
 
 
Lisäksi ihosyövän vaaratekijöitä ovat runsasluomisuus, epätyypilliset luomet sekä lähisuvussa todettu melanooma. Myös jotkin lääkkeet voivat lisätä ihon palamisherkkyyttä. Tämä kannattaa varmistaa aina omalta lääkäriltä.
 
Nauti auringosta turvallisesti
 
Turvallisin tapa nauttia auringosta on viettää keskipäivää varjossa. Sekään ei tosin yksin riitä, sillä iho voi varjossakin saada UV-säteilyä jopa puolet siitä mitä suorassa auringonpaisteessa. 
 
Pitkähihaiset vaatteet ovat hyvä keino estää ihon palamista. Aurinkosuojavoiteet auttavat vasta vaatteella suojaamisen jälkeen. Iho haihduttaa lämpimässä säässä runsaasti nestettä, kuivumistilaa on syytä ehkäistä nauttimalla runsaasti vettä.  Auringon säteilyn määrään vaikuttavia tekijöitä on kuvattu taulukossa  
 
Näin nautit auringosta ilman palamista:
 
- Vältä keskipäivän aurinkoa (siesta, varjo) klo 11–15, hyvin valoherkillä klo 10-16. Suomessa tämä koskee etenkin loppukevättä ja kesää.
- Tarkkaile UV-indeksiä (UVI) myös matkakohteessa. Suojautuminen on tarpeen kun UVI on vähintään 3.
- Oman varjon pituus on hyvä käytännön UV-mittari. Mitä lyhyempi varjo on, sitä suurempi on palamisvaara.
- Suojaa silmät aurinkolaseilla ja käytä päähinettä ja suojaa ihoa vaatteilla.
- Suojaa paljas iho riittävän ison suojakertoimen auringonsuojatuotteella jo 15-30 minuuttia ennen ulos menoa. Lisää voidetta noin 2 tunnin välein.
- Käytä rannalla tai uidessa vedenkestävää aurinkovoidetta, ja lisää sitä aina uinnin ja kuivaamisen jälkeen.
- Levitä aurinkovoidetta huolellisesti joka paikkaan ja riittävän runsaasti.
- Vauvojen ja pikkulasten ihoa ei saa altistaa voimakkaalle auringonvalolle.
- Jos joudut olemaan vauvan kanssa ulkona klo 10-16 välillä, pysyttele varjossa.
- Suojaa vauvaa luonnollisin keinoin vaunuilla, rattaiden kuomulla ja päivävarjolla sekä sopivalla vaatetuksella ja silmiä aurinkolaseilla.
- Vauvoille ei pidä käyttää aurinkovoiteita. Jos voidetta on olosuhteen vuoksi pakko käyttää, valitse lapsille tarkoitettu tuote.
- Kuumalla säällä vauvaa voi uhata lämpöhalvaus. Anna riittävästi juotavaa, huolehdi, ettei lämpötila vaunuissa tai autossa nouse liian korkeaksi.
- Älä vie lasta aurinkoon klo 11-15 välillä.
- Valitse varjoisia leikkipaikkoja.
- Käytä lapsella päähinettä, joka suojaa myös kasvoja ja niskaa. Suojaa lapsen silmät aurinkolaseilla.
- Uimarannalla lapsella on suositeltavaa käyttää pitkähihaisia ja -lahkeisia auringonsuojavaatteita ja uimapukuja. 
- Paljaat ihoalueet tulee suojata lapsille tarkoitetulla vähintään SPF 50 ja UVA-suojan sisältävällä auringonsuojavoiteella, jota pitää lisätä aina uinnin jälkeen ja muuten vähintään 2 tunnin välein. Lapsille suositellaan ensisijassa epäorgaanisia (titaania tai sinkkiä sisältäviä), valoa ihosta pois heijastavia auringonsuojavoiteita kemiallisesti UV-säteilyyn reagoivien voiteiden sijaan.
 
 
Käytä aurinkosuojavoiteita oikein
 
Aurinkosuojavoiteet täydentävät varjon, siestan ja vaatetuksen antamaa suojaa. Voiteiden turvin ei kuitenkaan kannata pitkittää auringonpaisteessa oleskelun aikaa.
 
- Levitä aurinkosuojavoide iholle noin puoli tuntia ennen ulos menoa ja lisää voidetta parin tunnin välein sekä aina uinnin ja ihon kuivaamisen jälkeen.
- Laita voidetta runsaasti, sillä suoja perustuu osin paksuun voidekerrokseen. Kerta-annos on noin 30 ml eli pari ruokalusikallista.
- Vaalean, hyvin palamisherkän ihon suojauksessa käytettävän suojakertoimen (SPF) pitää olla vähintään 30 ja sisältää UVA-suoja. 
- Lasten suojavoiteissa SPF:n on hyvä olla 50 tai 50+. 
 
 
Lähde: Duodecim Terveyskirjasto