Ole tarkka hyvinvoinnistasi: Suosi vain EU:ssa sallittuja ainesosia ravintolisissä

Mediassa kohistiin äskettäin rautayhdisteistä, jotka voivat lisätä suoliston syöpäriskiä. Suosi vain EU:ssa hyväksyttyjä ainesosia sisältäviä ravintolisiä, niin voit olla varma niiden turvallisuudesta.
 
Iltalehden jutussa kirjoitettiin virheellisesti, että mahdollisesti syöpää aiheuttavat, rautavalmisteissa käytettävät rautayhdisteet olisivat rautasitraatti ja rauta-EDTA. Jutussa käytetyissä rautayhdisteiden nimissä oli tapahtunut käännösvirhe. Rautayhdisteiden oikeat nimet ovat ferrisitraatti ja ferri-EDTA. 
 
Iltalehden viittaamassa tutkimuksessa tutkittiin solukokeilla juuri kolmen eri raudan kemiallisen muodon turvallisuutta. Rautalähteistä kahta ei ole hyväksytty EU:ssa. Näillä havaittiin epäedullisia vaikutuksia. Sen sijaan sallittu raudanlähde, rautasulfaatti, todettiin tässäkin solukokeessa turvalliseksi. 
 
– Rautaa sisältävistä aineista puhuttaessa tulee erottaa sen eri muodot, kuten ferro- ja ferri-rauta. EU:ssa ollaan tarkkoja erilaisten uusien ravintolisien ja elintarvikkeiden hyväksyttävyydestä. Joissakin tapauksissa hyvinkin pieni ero sinänsä terveellisen aineosan kemiallisessa muodossa saattaa muuttaa tilanteen päinvastaiseksi. Sillä on siis merkitystä missä muodossa rautasi nautit, tuotepäällikkö Juha Sihvonen Valioravinnosta sanoo.
 
Suomen markkinoilla ei ole haitallisia rautavalmisteita
 
Ferrisitraattia ja ferri-EDTA:ta ei ole hyväksytty käytettäviksi ravintolisissä Suomessa eikä EU:n alueella. Ylilääkäri Päivi Ruokoniemi Lääkealan turvallisuus ja kehittämiskeskus Fimeasta sanoo, että laboratorio-olosuhteissa viljellyillä soluilla tehtyihin löydöksiin tulee suhtautua vakavasti, mutta niistä ei kannata vetää hätiköityjä kliinisiä johtopäätöksiä. 
 
Uusien syy-seuraussuhteiden vahvistaminen vaatii aina kokonaisnäytön perusteellista ja objektiivista tutkimista.
 
– Kannattaa suosia ravintolisiä, joissa on selkeät pakkausmerkinnät ja ainesosaluettelo. Näin voi selvittää sisältääkö tuote esimerkiksi jotain omien eettisten arvojen vastaisia ainesosia. Kansainvälisistä verkkokaupoista saa usein tuotteita, jotka eivät olisi sallittuja EU:ssa – tai niiden vahvuudet eivät olisi sallittuja EU:ssa. Näiden kanssa kannattaa olla todella varovainen, Juha Sihvonen muistuttaa.
 
Suomessa myytävät rautavalmisteet eivät sisällä ferrisitraattia eivätkä ferri-EDTA:ta
 
Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran mukaan ferrisitraattia tai ferri-EDTA:ta ei ole hyväksytty käytettäviksi ravintolisissä Suomessa tai EU:n alueella.
Eviran mukaan laboratorio-oloissa soluilla tehtyjen tutkimusten tulokset eivät ole suoraan verrattavissa ihmisiin. Suomessa ja EU:n alueella myytäviä erilaisia rautavalmisteita voi syödä turvallisesti. 
 
Ravintolisät ovat elintarvikkeita, vaikka ne poikkeavat muista elintarvikkeista ulkonäöltään ja käyttötavaltaan. Ravintolisiin sovelletaan ravintolisädirektiiviä sekä kansallista lainsäädäntöä.
 
EU:n ravintolisädirektiivissä sekä kansallisessa ravintolisäasetuksessa listataan vitamiineja ja kivennäisaineita sisältävät aineet, joita saa käyttää ravintolisien valmistuksessa. Raudan osalta tällaisia aineita ovat esimerkiksi ferrositraatti, ferriammoniumsitraatti sekä ferrosulfaatti.
 
Rauta on elimistön tärkeä hivenaine
 
Rautaa on aikuisen kehossa on 2–5 grammaa. Sen riittävä saanti on elimistölle välttämätöntä. Raudan tehtävänä on sitoa happea punasoluissa esiintyvässä hemoglobiinissa ja sitä tarvitaan myös punasolujen muodostamiseen.
 
C-vitamiini edistää raudan imeytymistä. Eläinkunnan tuotteiden (liha, kala ja veriruoat) sisältämä hemirauta (Fe2+) imeytyy elimistössä paremmin kuin kasvisten ja viljan sisältämä ei-hemirauta (Fe3+). 
 
Kalsium, täysjyvävilja, maito, kahvi, tee ja suolistosairaudet estävät raudan imeytymistä. Liharuoan syömisen jälkeen juotu maitokahvi voi estää jopa 80 % ravinnosta saatavan raudan imeytymistä. Tämän vuoksi rautavalmisteen ja imeytymistä vähentävien ruoka-aineiden välissä tulisi olla vähintään puoli tuntia.
 
Raudantarve
 
Miehet tarvitsevat rautaa keskimäärin 9 mg vuorokaudessa ja naiset 15 mg (60-vuotiaasta ylöspäin 9 mg / vrk) (Lähde: Fineli 2013). Naisilla kuukautisten aiheuttama raudan menetys voi vaihdella paljon, joten tarve on yksilöllinen. Myös raskausaika ja kova kestävyysliikunta lisäävät raudan tarvetta.
 
Raudanpuute on yleisin ravintoperäinen puutossairaus. Rautavarastot ehtyvät vähitellen, mutta raudanpuutteen haitat alkavat näkyä usein vasta raudanpuuteanemian kehittyessä. Sen oireita ovat: väsymys, kalpeus, hiustenlähtö, levottomuus/hermostuneisuus, hengästyminen, huimaus, alakuloinen mieliala ja iho-ongelmat.
  
Lähteet: Luontaistuntijat, Valioravinto, Fimea, Evira